Kaupunkisuunnittelijat kutsuvat kansalaisia keskusteluun, Turun Sanomat, alio, 1.2.2014

Päivän sana kaupunkisuunnittelussa, kuten monilla muillakin aloilla, on keskustelu ja vuorovaikutus – alueen ihmisten kuunteleminen ja mielipiteiden huomioiminen.

Mikään toimenpide nykyään ei saa kansalaisten tukea ja suosiota mikäli se on ylhäältä päin saneltu. Vaikka keskustelu on hitaampi tapa edetä kuin keskustelemattomuus, se tuottaa pitkällä tähtäimellä tyytyväisyyttä ja luottamusta.

Mistä kaupunkisuunnitteluun liittyvä keskustelu sitten lähtee liikkeelle? Sille pitää tarjota alusta, jonkinlainen suunnitelma, idea tai luonnos, jota voidaan kommentoida. Samoin pitää löytyä henkilöitä, jotka tarjoilevat tietoa kaupunkilaisille monella eri tavalla ja vastaanottavat palautetta.

Kolmanneksi pitää olla paikka, jossa ideoihin voi tutustua – muuallakin kuin sanomalehden palstoilla tai netissä. Kaikkein parasta olisi, jos ihmisten kulkureittien varrella, mieluiten Kauppatorin kyljessä olisi siihen varattu näyttelytila.

Turun kulttuuripääkaupunkivuoden infokahvila jokirannassa oli hyvä malliesimerkki tilasta, jossa kaupunkilainen tai turisti sai tietoa helposti ja henkilökohtaisen palvelun saattelemana. Monella on tarve ja halu vaikuttaa oman elinympäristönsä kehitykseen, mutta tieto suunnitelmista, muutoksista ja kehityshankkeista voi olla pirstaloituneena eli tahoille ja vaikeasti saavutettavissa.

Helsingissä on vuodesta 2008 lähtien toiminut kaupunkisuunnittelun näyttelytila Laituri. Se sijaitsee Kampissa, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa, kauppakeskuksen vieressä ja sinne on helppo poiketa vaikkapa spontaanisti ohi kulkiessa. Laituri järjestää lähes 20 näyttelyä vuodessa. Jotkin näyttelyt ovat paikoillaan useamman kuukauden isommassa näyttelyhuoneessa ja toiset lyhyemmän aikaa pienemmässä tilassa. Laiturin toiminnasta vastaa yksi näyttelykoordinaattori ja kaksi tiedotusneuvojaa. 

 

 

Kaupunkisuunnitteluviraston viestintään kuuluu, että osa suunnittelijoista käy kerran kuussa päivystämässä yhden iltapäivän näyttelytiloissa. Virasto järjestää sekä viraston sisäisiä että avoimia luentoja ja seminaareja tilassa, samoin kuin yliopiston väki ja muut kaupunkisuunnitteluun kytköksissä olevat ryhmät.

Koululaisille järjestetään työpajoja. Näyttelyä esitellään monille ulkomaisille ja kotimaisille ryhmille. Tiloissa käy 40 000 – 50 000 ihmistä vuosittain. Vuorovaikutussuunnittelijat järjestävät esimerkiksi liikenteeseen, Helsinki-päivään tai yleiskaavaan liittyviä esittelytilaisuuksia. Laituri on koettu käytännössä tarpeelliseksi mm. uusien alueiden hahmottamisen kannalta.

Esittelijät kertovat yleisestikin mitä kaupungissa tapahtuu kulloinkin. Tarjolla on esitteitä eri kaupunginosista. Myös menneistä näyttelyistä ja rakennushankkeista löytyy tietoja Laiturin arkistoista.

Voidaanko kaupungin rakentamisessa ja kehittämisessä sitten pelata avoimilla korteilla?

Kun on kysymys rahasta, moni osapuoli piilottelee tavoitteitaan ja valmistelee omia hankkeita julkisuudelta piilossa. Pitkän tähtäimen suunnitelmia pitäisi esitellä ajoissa.

Kaupungin, rakentajien ja asukkaiden haaveet voivat olla hyvin erilaisia. Kaupunkisuunnittelun tavoitteet ja visiot pitää saada selkeästi esille, että kaikki ryhmät näkevät ne. Tarvitaan vastuuntuntoa, tietoa ja rohkeutta.

Turun Seudun Arkkitehdit (Turku-SAFA) on myös halunnut herätellä keskustelua rakennetusta ympäristöstä oman Pop Up –näyttelynsä myötä. Muutamien Hansa-korttelin vapaiden liiketilojen ikkunoissa Eerikinkadun ja Kristiinankadun kulmassa esitellään valokuvia läheltä ja kaukaa.

Näyttelyn teemana ovat erilaiset näkemykset ja kokemukset kaupunkitilasta. Suuri osa kuvista on otettu ulkomaille tehtyjen opintomatkojen, kuten mm. syyskuisen Oslon retken yhteydessä.

Katsoja kutsutaan pohtimaan tilojen merkitystä: Mikä tekee aukiosta, kujasta tai puistosta kutsuvan? Onko se erityyppisten elementtien, kasvien, katukiveysten, istuskelupaikkojen yhdistelmä tai tuulensuojainen, katseilta suojattu paikka - vai kohta, jossa reitit ja polut risteävät? Millainen merkitys on vesielementeillä, suihkulähteillä, monumenteilla, sisäpihoilla, näköalapaikoilla tai avonaisilla ovilla, jotka toivottavat tervetulleiksi?

Tarkoituksena on herättää keskustelua, voisiko jokin näistä muualla toteutuneista ideoista toimia myös turkulaisessa kaupunkiympäristössä sopivasti sovellettuna. Kuvat eivät anna suoria vastauksia, mutta inspiroivat ehkä oivaltamaan mitkä elementit rakennetussa ympäristössä luovat viihtyisää tilaa ihmisten käyttöön.

Laadukas arkkitehtuuri on merkittävä osa kaupungin brändiä. Vilkas arkkitehtuurikeskustelu ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuus voisi olla kaupungin vetovoimaa lisäävä tekijä, jolla olisi merkitystä uusien rakennushankkeiden edistämisessä sekä hyvänhenkisen säpinän ja toimeliaisuuden luomisessa.

Tiltu Nurminen

Kirjoittaja toimii yrittäjänä ja Turun Seudun Arkkitehtien paikallisasiamiehenä

 

 

Creative Turku Facebook